sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Auringonlaskuja

Yksi nykyisen kotimme parhaista puolista on olohuoneemme suuri ikkuna ja sen kautta aukeava järvimaisema. Kesäöinä maisemat olivat entistä upeammat, kun auringonlaskun aikaan taivas muutti väriään joka ilta. Pitkin kesää otimmekin kuvia tästä vaihtuvasta taidenäyttelystä. Enjoy!












tiistai 16. syyskuuta 2014

Keskeneräinen kaupunki

Tampere on ehkä maailman paras kaupunki. Vanhassa tehdaskaupungissa on tunnelmaa. Asuminen on kohtuuhintaista, joten rahaa jää muuhunkin. Täällä asuvat monet minulle läheiset ihmiset ja tunnen alueen läpikotaisin. Asun keskustassa, ja pääsen kaikkialle kävellen. Helsinkiinkin pääsee junalla hieman yli tunnissa.

Mutta voisi se olla parempikin.



Ravintolapuolella täältä puuttuu


Brunssipaikkoja. Tampereella on vain pari kohtalaista brunssia, ja aivan liikaa kahviloita, jotka tarjoavat leipiä ja muffinsseja. Australiassa sunnuntaiaamun kaveribrunssit ovat viikon kohokohtia.

Laadukkaita kasvisravintoloita. Vegemesta ja Gopal ovat enemmänkin lounaspaikkoja kuin iltaravintoloita. Münchenin kasvisravintoloissa käyvät kaikenikäiset ja -näköiset ihmiset. Kaikkia kasvisravintoloita ei tarvitse sisustaa boheemisti.

Mikropanimoita ja lakimuutos, joka antaisi ravintoloille mahdollisuuden myydä oluita ja viinejä mukaan. Tanskassa on kolmesataa mikropanimoa, Suomessa vasta parikymmentä. Tampereen ravintoloissa on nykyään laaja valikoima erilaisia oluita. Tuulensuu myy saksalaisia oluita, Praha tsekkiläisiä, Soho englantilaisia, O'Connels irlantilaisia ja Nordic pohjoismaisia, mutta paikallista tuotantoa ei monesta löydy. Plevna myy omia oluitaan, ja Lahdesta tulleesta Brygga Streetbarista saa Pyynikin Käsityöläispanimon ja Nokian Panimon tuotteita.

Joenvarsiravintoloita. Viime vuosien terassilaivat ovat kiva lisäys, mutta enemmän tarvitaan ja sellaisiakin joissa olut ei maksa 8 euroa. Tammerkoski on edelleen pääosin tehtaiden ja voimalaitoksen ympäröimä. Turusta voisi ottaa mallia.

Smoothie -baareja, joista saa jäädytettyä jogurttia. Joitain paikkoja on, mutta laatu vaihtelee.




Kaupunkikulttuuri tarvitsee


Kulttuuriportaaleja, joista näkee helposti mitä kaupungissa viikonloppuna tapahtuu, ja jotka mainostavat muutakin kuin kirkkokonsertteja ja museoita. Kun asuimme Australiassa Our Brisbane -portaalista tuli melkein selaimeni kotisivu.

Isoa katutaidetta, mahtavia seinänkokoisia teoksia. Mainoksia ei lasketa.

Luovan työn tiloja, yrityshautomoita ja rahoitusta ei-teknisille aloille. Tekes rahoittaa onnistuneesti satoja tekniikan alan startup -yrityksiä, samanlainen kanava tarvittaisiin tukemaan taidetta, designia, sisustus- ja vaatesuunnittelua, sosiaali- ja hoitopalveluita, kaupunkisuunnitteluprojekteja, ja niin edelleen. Ruotsi ja Tanska pärjäävät, Suomessa moni hyvä idea jää toteuttamatta tai pienen mittakaavan näpertelyksi.

Tyylikkäitä ja kohtuuhintaisia hotelleja. Tampereen hotellit ovat maan kalleimpia, vaikka huoneiden sisustus tuntuu olevan pääosin 90-luvulta. Berliinin Michelberger ja Kööpenhaminan Fox -hotellit ovat persoonallisuudessaan kuin taideteoksia, mutta eivät hinnaltaan pahemmin eroa muista samantasoisista hotelleista.




Kaupunkisuunnittelu kaipaa


Kävelykatuja. Kuninkaankatu on kuollut, Anttilan näyteikkunoiden edessä ei huvita notkua.

Korkeita rakennuksia, useita sellaisia. New Yorkista näkee hyvin miten uusi ja vanha rakentaminen sopivat yhteen.

Lähiöihin kauniita rakennuksia. Monista uusista kerrostalo- ja rivitalolähiöistä puuttuu persoonallisuus. Suomalainen uudisrakentaminen on liian funktionaalista ja säädeltyä. Rakentaminen on parin ison toimijan käsissä. En ymmärrä miksi vanhat talot ovat järjestäen uusia tunnelmallisempia.

Nopeaa joukkoliikennettä, vaikkapa niitä paljon puhuttuja pikaraitiovaunuja. Keskustan asunnot ovat monelle liian kalliita, olisi hienoa jos isoimmista lähiöistä pääsisi kymmenessä minuutissa keskustaan.