sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Mökillä


Tänä kesänä Joonalla oli ruhtinaallinen kuuden viikon kesäloma. Viime vuodelta kesälomia oli jäänyt käyttämättä, kun raskauspahoinvointini vuoksi emme oikein pystyneet tekemään mitään. Kesäloma sijoittui nyt ihan loppukesälle, mikä osoittautuikin ilmojen puolesta hyväksi ratkaisuksi.


Suurimman osan kesälomasta vietimme Tampereella yhtä Pietarsaaren reissua lukuunottamatta, mutta viimeisen kesälomaviikon halusimme viettää rauhassa kauempana kaupungin vilinästä.


Koska lähipiiristä ei mökkejä löydy, vuokrasimme sellaisen netin kautta. Mökki sijaitsi Virroilla ja näin upeat näkymät avautuivat eteemme heti kun pääsimme perille.


Meillä ei ole autoa, mutta onneksi minun vanhempani ovat maailman parhaimpia tyyppejä ja kuskasivat meidät ja kuusi säkillistä ruokaa paikan päälle. He viettivät kanssamme ensimmäisen illan.


Kosmo tutustui mökkiin ottamalla heti ensitöikseen päikkärit. Tässä juuri heränneenä ihmetellään, missäs sitä oikein ollaankaan.


Jo ensimmäisenä iltana mieli rentoutui, kun istuskelimme mökin terassilla ilta-auringosta nauttien. Kosmo leikki leluillaan ja katseli välillä järvelle mietteliäänä. Ihan uusi kokemus kaupunkilaisvauvalle. :)


Vielä hetken tuntui kesältä, vaikka syksyn tulon pystyikin jo aistimaan.


Vaikka viikkoon osui sateisia ja kylmiäkin päiviä, riensimme ulos aina kun aurinko pilkahteli pilvien lomasta.



Mökin oma ranta kuhisi lentomuurahaisia aina ilta-auringon aikaan.


Näkymät mökin yläparvekkeelta.


Viikon päätteeksi vanhempani saapuivat viettämään kanssamme mökkikauden päättäjäisiä eli venetsialaisia. Grillasimme, saunoimme ja nautimme hämärtyvästä illasta. Vastarannalla paukuteltiin raketteja, me sytyttelimme lyhtyjä pihaan.


Auringonlaskut mökillä olivat omaa luokkaansa, joka puolella oli niin hiljaista.


Tähän oli hyvä päättää meidän rentouttava kesälomamme. Ensi vuonna tänne tullaan uudestaan!

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Kotikulmat

Muutimme pari vuotta sitten Finlaysonin alueelle. Tykkäämme molemmat asua keskustassa kävelymatkan päässä kaikesta. Vaikka keskusta on lähellä, lähempää ihan kivenheitonkin päästä löytyy kaikenlaista kivaa tekemistä.



Palatsin silta yhdistää Tampellan ja Finlaysonin alueet toisiinsa. Sillalle on ollut selkeästi tarvetta, varsinkin kesäisin sillalla kävelee jatkuva virta ihmisiä.


Vastakkaisella puolella koskea vastaan tulee Vapriikin museokeskus ja uudenkarhea Aleksandra Siltasen puisto.


Vapriikki avasi yleisölle tänä kesänä Koskiraitin näköalasillan, joka johtaa korkealla kosken yläpuolella Vapriikin kahvilaan.



Kodin puoleisella rannalla Finlaysonin palatsissa pidetään kesäisin häät melkein joka viikonloppu. Ympäröivään puistoon voi mennä piknikille tai käydä lounaalla palatsin terassilla.





Mältinrannan uimapaikalle on viiden minuutin kävelymatka meidän kotoa. Talvella rannalla voi harrastaa avantouintia, kesällä ottaa aurinkoa ja pulahtaa välillä veteen.



Hämeenpuiston pohjoispäästä alkava Näsipuisto on suojaisa ja rauhallisia nurkkia täynnä oleva viheralue, josta avautuu kauniit näkymät Näsijärvelle ja Särkänniemeen.


Näsilinna avattiin 17 vuoden tauon jälkeen yleisölle.


Linnan ravintola on tyyris, mutta kahvilapuoli myy lounasaikaan muunmuassa kohtuuhintaisia salaatteja ja päivän keittoa.



Tallipihan valot näkyvät pimeällä parvekkeeltamme. Kesäviikonloppuisin ikkunoista kuuluu alueelta kantautuvaa live-musiikia. Tallipihalla on putiikkeja ja kiva tunnelmallinen kahvila, ja siellä järjestetään tapahtumia ympäri vuoden.




Vohveleita, nam!


Napoli on Tampereen paras pizzeria, mutta uusi Näsilinnankadun Sitko voittaa tunnelmassa ja olutvalikoimassa.


Toinen nam!

torstai 27. elokuuta 2015

Kulunut vuosi

Viime syksyn Pariisin reissua lukuunottamatta emme ole kirjoitelleet kuulumisiamme tänne vuoteen. Vuoden aikana elämämme on kokenut suuria mullistuksia, mutta aloitetaanpas ihan alusta. Mitä kaikkea meille on oikein tapahtunut?
 
Vuosi sitten kesällä kävimme muun muassa kotikonnuillani Pietarsaaressa.


Nautimme kesäillasta Näsijärvellä, kun pääsimme seilaamaan ystäviemme Antin ja Hansun paatilla.


Suurimman osan kesästä vietimme kuitenkin ihan vain kotoisasti Tampereella. Siihen oli varsin hyvä syy...


Heinäkuun ensimmäisenä päivänä nimittäin hartain toiveemme toteutui, kun tein positiivisen raskaustestin.



Loppukesän kärsinkin kovasta raskauspahoinvoinnista, jonka vuoksi makasin päivät pitkät sohvan pohjalla.


Ihana helteinen kesä vietettiin siis pitkälti sisätiloissa.



Kesäyöt olivat kyllä upeita ihan kotisohvaltakin katsottuna.


Helsinkiin teimme kuitenkin useamman reissun, aivan alkukesästä sekä loppukesästä pahoinvointini hellitettyä.




Meillä on ollut jo jonkin aikaa haaveena vuokrata asunto Helsingistä pariksi kuukaudeksi ja viettää koko kesä pääkaupunkiseudulla. Ehkä ensi vuonna?



Helsingissä kävelimme kesäisillä kaduilla, söimme hyvin ja teimme löytöjä kirppareilla.


Rivoletto on erittäin suositeltava paikka, mikäli mielesi tekee täydellistä pizzaa.



Yhdellä Helsingin reissulla juhlimme Anskun ja Kallen häitä. Myös Chelle lensi Brisbanesta paikalle. Mahtavaa!



Pariisin matkan jälkeen aloimme vähitellen valmistautua poikamme syntymään. Pieniä vaatteita hankittiin vinot pinot mustan, valkoisen ja harmaan sävyissä.


Halusin muistaa Joonaa vauvaa odotellessamme, kaikki huomio kun tuntui keskittyvän useimmin vain minun kasvavaan vatsaani.


Vuodenvaihteessa minun habitukseni se vain muuttui turpeammaksi ja tyvikasvu oli melkoinen. En halunnut kuormittaa vauvaa kemikaaleilla, joten pitäydyin hiusten värjäämisestä koko raskausajan.


Joona keskittyi muun muassa piirtämään pojallemme nimitaulua, joka julkistettiin myöhemmin nimiäisissä.


Alkuvuoden Joona teki myös kovasti töitä...


Raskauden viimeisinä viikkoina kävimme paljon treffeillä, elokuvissa ja teatterissa, sillä hetken päästä se ei olisi enää niin helppoa.


Pidimme myös miniloman Flamingo-kylpylässä, kun olin raskausviikolla 35. Tuolloin jännitimme, että vauva voisi syntyä melkeinpä milloin vain. Lopulta odotus kestikin vielä lähes seitsemän viikkoa. Onneksi en tiennyt sitä tuolloin...


Lopulta maaliskuun 21. päivä rakas poikamme syntyi lähes kaksi vuorokautta kestäneen synnytyksen jälkeen. Tässä on Kosmo, meidän pieni maailmankansalaisemme.